*

MikaHekkanen Aiheen vieressä on aina tilaa

Kuuntelin koulunkäynnin asiantuntijoita

Keskustelin eilen parin koulunkäynnin asiantuntijan kanssa siitä, millainen koulun tulisi olla. Neljä erityisen tärkeää teemaa nousi esille.

Koulun tulee innostaa oppimaan

Koulun tehtävänä on totta kai saada koululaiset oppimaan. Koulunkäynnin ja opetuksen tulee tätä varten olla innostavaa ja jokainen koululainen yksilönä huomioivaa. Opetuksen pitää pystyä ottamaan huomioon koululaisten erilaiset oppimistavat ja niitten yhdistelmät. Tärkeintä on kuitenkin se, että tylsä opetus tappaa motivaation ja jopa kääntää koululaisen koulunkäyntiä vastaan.

Mitä keinoja meillä on vaikuttaa tähän? On selvää, että luokkakoot eivät saa olla hallitsemattoman suuria, jotta opetushenkilökunnalla on mahdollisuus kohdata koululainen yksilönä. Koulutusta on pystyttävä kehittämään oppilaitten tarpeisiin. Koululaitoksen johtaminen pelkkänä kulueränä rapauttaa koululaisten motivaatiota.

Koulun tulee olla turvallinen ympäristö

Koulukiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi. Henkilökuntaa tarvitaan taas niin paljon, ettei heiltä jää mitään näkemättä. Koululaisten ja henkilökunnan yhteistoiminnan tulee perustua luottamukseen.

Mitä suurempi koulu on, sitä huonommat mahdollisuudet on sille, että jokainen opettaja tuntisi jokaisen koululaisen ja päinvastoin. Luokkakoon lisäksi koulukoon tulee olla hallittava.

Kouluruokailulla on suuri merkitys oppimiselle

Kouluruoan on oltava ravitsevaa, jotta koululaisten vireystila säilyy läpi pitkän koulupäivän. Ruokailu on samasta syystä ajoitettava oikein. Ruoan tulee lisäksi olla niin maittavaa, ettei se aja koululaisia mäkkärille tai kaupasta haettavan suklaapatukan ja energiajuoman pariin. Kodin tottumusten pidettiin olevan merkittävässä osassa. Jotkut koululaiset syövät kotona runsaan aamupalan, toiset tulevat kouluun tyhjin mahoin. Tämä asettaa isoja haasteita kouluruokailuun, sen sisältöön ja ajoitukseen. Toisille liian myöhäinen ruokailu jättää nälän aamuksi, toisille taas liian aikaisin syödessä ruoka ei vielä maistu ja iltapäivästä tulee pitkä.

Koululaisten ruokailun tulisi olla säännöllistä ja alkaa ravitsevasta aamupalasta.

Koulumatka ei saa olla liian pitkä

Moni alakoululainen on siinä onnellisessa tilanteessa, että pystyy kulkemaan koulumatkan jalan tai pyörällä. Tämä lisää koululaisten aktiivisuutta ja päivittäistä liikuntaa. Matka ei saa kuitenkaan olla liian pitkä, 15 minuutin kesto suuntaansa tuntui hyvin kohtuulliselta ja raja matkustamisen mielekkyydelle oli jossain 30 paikkeilla per suunta. Tunnin matka kahdesti päivässä koettiin jo aivan liian pitkäksi.

Oulun reuna-alueilta ei puolessa tunnissa ehdi kaupungille asti etenkään, jos kävelymatkaa lähimmälle bussipysäkille on edes kilometrin verran ja monilta esimerkiksi Haukiputaan alueilta matkaa tulee tuota selvästi enemmän. Käytännössä monin paikoin siinä ajassa, kun kotoa kävelee bussipysäkille, kävelisi jo koululle saakka.

 

Omana johtopäätöksenäni tästä keskustelusta pidän sitä, että ajatus Haukiputaan lukion lakkauttamisesta ja lukiolaisten kulkeminen Oulun keskustan kouluissa tyrmättiin asiakommenteilla täysin. Koulumatkojen merkittävä venyminen nykyisestä vähentäisi koulunkäynnin kiinnostavuutta ja sitä kautta heikentäisi koulumenestystä. Muutenkin koulukoon (ja luokkakoon) kasvattaminen nykyisestä nähtiin heikennyksenä nykyiseen.

Kyllä minulla on fiksut lapset. Juttelin siis lasteni, iältään 13 ja 11 vuotta, kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat