MikaHekkanen Aiheen vieressä on aina tilaa

Oma vika jos ei kouluttaudu?

”Oma vika jos ei kouluttaudu” pääsi Sture Fjäderin sormista tänään.

Ei, ei se aivan näin mene. En ole tutustunut sosioekonomisen luokan periytymisen tutkimuksiin, mutta minulta ei mennyt yhtään yli puolen minuutin, että löysin suomalaisen väitöskirjatutkimuksen, joka tyrmää Fjäderin ajattelemattomuuden: ”Asiaa tutkineen valtiotieteiden maisterin Outi Sirniön mukaan suuret tulot lapsuuden perheessä vaikuttavat voimakkaasti lapsen sosioekonomiseen asemaan. Suurituloisuus pienentää pienituloiseksi päätymisen mahdollisuutta, johon liittyvät yleensä matala koulutus ja työttömyys.”

Koulutus ja työllistyminen ovat siis varallisuuden periytymisen mukana kulkevia asioita.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ei siis tarkoita sitä, etteivät yhteiskunnan rakenteet suoranaisesti estä kenenkään kouluttautumista kykyjensä mukaisesti. Tasa-arvo saavutetaan vasta sitten, kun kenenkään perhetausta ja varattomuus eivät ole esteenä kouluttautumiselle. Kun nykyisin akateeminen koulutus ei takaa työpaikkaa, on hurjaa edes kuvitella, että varattomista lähtökohdista tuleva, lahjakaskin, nuori pystyisi satsaamaan vuosia lainarahoitteiseen elämiseen ja opiskeluun. Lisäksi jo lukio-opiskelu voi jäädä haaveeksi lukiovuosien oppimateriaalin hintojen takia.

Koulutuksen tasa-arvoon päästään vasta sitten, kun nuortemme opintie esikoulusta tai jopa päiväkodista lähtien ja akateemiseen koulutukseen saakka luo tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua omien kykyjen mukaan. Koulunkäynnin tulee säilyä maksuttomana ja opiskelijavalinnan ainoana kriteerinä tulee olla osaaminen. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa ”hyviin”, siis hyvätuloisiin töihin tähtääviin, oppeihin, kuten oikeustieteelliseen, on erittäin vaikea päästä ilman kalliita valmennuskursseja. Suomeksi kärjistäen – lakimiehen lapsilla on varaa valmistautua oikeustieteellisen pääsykokeisiin paljon paremmin kuin pitkäaikastyöttömyyteen tuomitun uusköyhän lapsilla.

Tarvitsemme koulu- ja opintotukijärjestelmän, joka poistaa tuloerojen vaikutuksen opintojen ajaksi. Vain täten saamme kaikki nuoremme opiskelemaan itselleen tutkinnon tai ammatin, joka hänelle parhaiten sopii. Mitä useampi pystyy opiskelemaan kykyjensä ja halujensa mukaisesti, sitä harvempi tulee syrjäytettyä työmarkkinoilta tai yhteiskunnasta ja sitä enemmän Suomeen saadaan koulutettua taitavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

Se on kaikkien etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Se, mitä itse asiassa tarvitsemme ja mikä olisi "kaikkien" etu, on kapitalistisen talousjärjestelmän kumoaminen ja sosialistiseen järjestelmään siirtyminen.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Itse pidän enemmän sosiaalisuuden kuin sosialistisuuden ajatuksesta.
Meidät on kuitenkin opetettu siihen luterilaiseen työmoraaliin, että ahkeruus palkitaan. Siksi en näe suuren marxilais-leniniläisen vallankumouksen olevan mahdollinen, jos se ei tapahdu globaalisti.

Ja sehän ei, ikävä kyllä, tapahdu.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Se kyllä tarkottaisi hyppäämistä ojasta allikkoon. Tähänastisten näyttöjen valossa sosialistista järjestelmää on syytä varoa viimeiseen asti. Kun järjestelmä toistuvasti tuottaa tuloksenaan samanlaisia katastrofeja, on syytä uskoa, että sen perusta on pahasti viallinen.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Suljettu sosialistinen (tai, no kommunistinen marxilaisen perinteen mukaan - sosiaalidemokratia kun voi toimia paremmin) järjestelmä keskellä globaalia kapitalismia ei toimi.

Liiallinen tasapäistäminen saa nykyisesssä kapitalistisessa maailmanjärjestyksessä yritteliäimmät menestyjät (uusliberalistisen narratiivin luomissa merkityksissä) etsiytymään maihin, joissa he saavat mielestään parhaan korvauksen työstään.

Kuitenkaan se, että valtiollinen kommunismi on rikki, ei tarkoita sitä, että kapitalismi olisi ratkaisu kaikkeen.

Globaali solidaarisuus. Ah, pieni idealisti minussa herää taas!

Pekka Pylkkönen

Nostetaan opintotukia ja lasketaan työttömyys- ja toimeentulotukia. Tämä parantaa sekä opiskelun mahdollisuuksia että luo insentiivejä olla jäämättä kotiin hengaamaan. Winwin.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Olen perin juurin kyllästynyt kuulemaan sitä, miten "laiskat työttömät hengaavat kotona, oma vika jos ei työ maistu".
Työttömyys- ja toimeentulotukien leikkausten työllistämisvaikutus on marginaalinen. Uusia työpaikkoja en näe sitä kautta syntyvän ja (myönnän spekuloivani) melkoisen harva työtön, etenkään pitkäaikaistyötön, pystyy työllistämään itsensä yrittäjyyden kautta.

Mielummin purkaisin pienten yritysten, joilla olisi kasvun mahdollisuuksia, esteitä palkata työvoimaa. Nämä toimenpiteet pitäisi järjestää siten, etteivät yrittäjän edut ole suoraan ohjattavissa viivan alta yrittäjän lompakkoa lihottamaan vaan ne todellakin olisivat käytettävissä vain työllistämiseen.

Palkattoman työn tarjoamista ei sitten kannata kuulteni mainita.

Pekka Pylkkönen

Kukaan ei tässäkään väittänyt työttömiä laiskoiksi. Mutta se taas on tutkittu fakta että työllisyys kasvaa kun työttömyystukia lasketaan. Tämä johtunee siitä että laiskuus ja ahkeruus ei ole joko tai vaan liukuva skaala. Kukaan ei ole äärettömän ahkera tai äärettömän laiska.

Mitä suurempi insentiivi työllistyä, sen aktiivisemmin ihmiset keskimäärin hakevat työtä. Ja mitä enemmän ihmiset hakevat työtä, sitä useampi työllistyy. Ihan riippumatta taloustilanteesta.

Opiskeluasiassa olet mielestäni oikeassa. Koulutus ei tällä hetkellä jakaudu puhtaasti kompetenssin mukaisesti ja taloudelliset seikat ilmeisesti selittävät sitä merkittävästi.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #5

Nykyisessä avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoitten tilanteessa, jossa työttömiä on lähes kymmenkertainen määrä työpaikkoihin nähden, katson silti uusien työpaikkojen luomisen tarpeellisemmaksi kuin työttömien aktivoinnin.

Paljon puhutaan myös piilotyöpaikoista, jotka eivät kuitenkaan ole avoimesti haettavissa. Tällaisen työpaikan helpommin haettavaksi tekeminen, vaikka yrityksen rekrytointiriskiä pienentäen, helpottaisi kohtaanto-ongelmaa.

Työnteon haluttavuuden pitäisi toki olla muustakin kuin rahasta kiinni.

ps. en ala vänkäämään sanojesi "olla jäämättä kotiin hengaamaan" semantiikasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #5

"Mutta se taas on tutkittu fakta että työllisyys kasvaa kun työttömyystukia lasketaan."

Voisitko tarjota tuon tueksi jotain konkreettista?

Sata-parisataa vuotta sitten ei työttömyystukia ollut, ja silloin palkkatyössä kävi noin yksi henkilö per perhe eli vähemmän kuin nykyisin (perheet olivat tuolloin monilapsisempia).

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #8

"Mutta se taas on tutkittu fakta että työllisyys kasvaa kun työttömyystukia lasketaan."

Minuakin kiinnostaisi tutustua tuohon väitteeseen ja tutkimustuloksiin, etenkin siihen millaisissa työllisyys- ja työttömyystilanteissa näin käy.
Voisin jopa oppia jotain!

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Esim

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1468-02...

'We use a flexible hazard rate model with unrestricted spell duration and calendar time effects to analyse a dataset including all Norwegian unemployment spells during the 1990s. The dataset provides a unique access to conditionally independent variation in unemployment compensation. We find that a marginal increase in compensation reduces the escape rate from unemployment significantly, irrespective of business cycle conditions and spell duration. The escape rate rises sharply in the months just prior to benefit exhaustion. While men are more responsive than women with respect to marginal changes in compensation, women are most responsive with respect to benefit exhaustion."

Vastaavaa tutkimusta Työttömyysetuuden kestosta on tehty myös Suomessa ja siihen viitataan esimerkiksi tuoreimmassa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa. Työllistymisen todennäköisyys on ylivoimaisesti korkeimmillaan juuri silloin kun 500 päivää tulee täyteen.

Ja tämä on ihan globaali ilmiö, ei vain pohjoismaalainen. Eikä se tarkoita että ihmiset olisivat laiskoja vaan että suuri joukko ihmisiä toimii kuten insentiiviteoria ennustaa: muuttaa käytöstään suuntaan jonka kannusteita lisätään.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #11

Norja ei ole paras mahdollinen vertailukohta Suomen nykytilalle.

"Unemployment Rate in Norway averaged 3.56 percent from 1997 until 2016, reaching an all time high of 5 percent in July of 2016 and a record low of 2.30 percent in April of 2008."
http://www.tradingeconomics.com/norway/unemploymen...

Norja on siis parhaina hetkinään laskettavissa täystyöllisyyden maaksi ja huonoimmillankin työttömyys on 5% luokkaa - käytännössä töitä on siis tarjolla hakijoille.
Ymmärrän hyvin, että tuollaisessa tilanteessa hyvillä etuuksilla työttömänä pysytteleviä on ja että halu hakea töitä paranee etujen heikentyessä ja/tai etuuskauden lähestyessä loppuaan.

Jos taas avoimia työpaikkoja ei ole, lienee tilanne erilainen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Kuten sanoin, sama ilmiö koskee myös Suomea. Löydät viittaukset julkaistuihin tutkimuksiin talouspolitiikan arviointineuvoston raportista.

Raportti julkaistaan vasta taannoin ja myös Uusi Suomi uutisoi näyttävästi "hätkähdyttävästä graafista" jossa työllistymistodennäköisyyden piikki oli aivan valtava 500 työttömyyspäivän kohdalla.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #18

Kiintoisaa luettavaa, toden teolla!

Hyväähän tuossa ansiosidonnaisen lyhentämisessä on se, ettei työttömyyskorvauksen tasoon kosketa, pelkästään kestoon. Hieman spekuloivahan tuo raportti on, luonnollisesti, kun suomalaista tilastodataa ei ole lyhemmän ansiosidonnaisen korvauksen vaikutuksista kokonaistyöllisyyteen ja työttömyysasteeseen. Raportissa toki sanotaan positiivisten vaikutusten olevan todennäköisiä.

Kiitän!

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #8

Janne Kejo: "Sata-parisataa vuotta sitten ei työttömyystukia ollut, ja silloin palkkatyössä kävi noin yksi henkilö per perhe eli vähemmän kuin nykyisin (perheet olivat tuolloin monilapsisempia)."

Palkkatyötä ei tuolloisessa agraariyhteiskunnassa ollut kuin ehkä neljänneksellä väestöstä. Muut huhki pelloilla ja metsissä, ne lapset mukaanlukien! Ja vasta-argumentin hakeminen jostain kaukaa menneisyydestä ei ole kovin vakuuttavaa, Janne. Yritetään pysyä nykyisyydessä, tai edes nyky-Suomea muistuttavassa elinkeinorakenteessa, niin sitten vertailussakin on jotain järkeä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen Vastaus kommenttiin #5

oletetaan että toimeentulotuki tippuisi 50%. Siis sellaiseen summaan jolla näkisin nälkään pari viikkoa, mutta kummin. Niin minne pistäisit minut töihin? Mistä löytäisit minulle paikan?

(olen kysynyt varmasti tämän ennenkin)

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #31

Arvelen kysymyksen olevan suunnattu Pekalle, vastaan siihen silti.
Se konkreettinen tukien alennus, jonka Pekka on esittänyt, koskee ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kestoa, ei tasoa, joten tuollainen ajatusleikki on tässäkin vähän kaukaa haettu.

Toimeentulotuen, tai minkä tahansa rahana saatavan etuuden, pitää olla riittävä ihmisarvoisen elämän vaatimaan... tuota... toimeentuloon. Siitä ei voi tinkiä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen Vastaus kommenttiin #33

"Nostetaan opintotukia ja lasketaan työttömyys- ja toimeentulotukia"

Pekka siis kirjoitti noin.. Joten kuvittelen että hän haluaisi pudottaa jotenkin toimeentulotukea. Sen takia pistinkin edelliseen niin että jos sitä pudotetttaisiin niin olisin syömättä sen parisen viikkoa..

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #34

Aivan totta, tuollaisia sanojahan siellä on.
Nykyinen tukiviidakko on jo aivan liian monimutkainen hallintohimmeli, jossa toimeentulotuen tarvitsijaa pompotellaan lähes kafkamaisesti.

Jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluu riittävä toimeentulo. Siihen ei kuulu rahattomana ja ruoattomana seuraavan rahapäivän odottaminen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No jos nyt sen verran intän, että ymmärtääkseni suomalainen aineisto kyllä kertoo enemmänkin vanhempien, erityisesti äidin, koulutustaustan merkityksestä lapsen kouluttautumiselle, ei niinkään varallisuus tai tulotaso.

Toki epäsuorasti tulotaso ainakin jossain määrin korreloi koulutustason kanssa, mutta olennaisempaa on kuitenkin kotoa saatu asennoituminen ja tuki kouluttautumista kohtaan.

Ei toki mitenkään kumoa sitä, että kouluttamattomuus ei ole pelkästään oma vika.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Sirniön väitöskirjatutkimus ei suoranaisesti paneudukaan koulutukseen, mutta se käsittelee koulutusta yhtenä tulotasoa selittävänä tekijänä. Tutkimuksen ydin on tuossa tulotason periytymisessä, joka on vahvinta matalimmissa ja korkeimmissa tuloluokissa.

"Saman koulutustason saavuttaneiden keskuudessa hyvätuloisten lapset saavuttavat useimmiten korkeammat tulot tai nopeamman tulokehityksen. Kouluttautuminen, työttömyys ja perheenmuodostus ovat yhteydessä aikuisena saavutettuun tulotasoon eri tavalla riippuen lapsuudenperheen tulotasosta: hyvätuloisten vanhempien lasten epäsuotuisat elämäntapahtumat eivät ole yhteydessä yhtä suureen tulomenetysriskiin kuin pienituloisten lapsilla."

Toki luin vain tuon väitöksen tiivistelmän, mutta sekin taitaa olla enemmän kuin mitä Fjäder teki.

Sirniön väitös löytyy täältä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165073

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Leikitään että jokainen yhtä-äkkiä alkaisi kouluttautumaan (Siis työtön)..
Aika tiukkaa voisi tehdä kouluissa ynm.? Ei taitaisi edes jokaiselle löytyä paikkaa.. Tietysti joku 50v. mies jonnekin kampaajan puolelle olisikin järkevä kouluttautua, tai ylipainoinen selkäpaskana vartijaksi.. Mutta ainakin olisi koulussa!

Mitäs jos hallitus laittaisi ekaksi järkevämmäksi tuon yrittämisen, jolloin voisi niitä työpaikkojakin syntyä jolloin taas olisi järkevää kouluttautua!

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Ajatusleikkinäkin epärealistinen, aivan kuten sanoit.
Eikä tuollaista koko työttömien reservin uudelleenkoulutusta ole varmaan kukaan edes miettimässä, vai oletko jossakin nähnyt tuollaista ehdotusta?

Alunperin kyse oli mahdollisuuksien tasa-arvosta eli siitä, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua kykyjensä mukaisesti.
Kaikilla ei tule olemaan koskaan (?) mahdollisuutta kouluttautua halujensa mukaisesti, koulutuspoliittisilla linjauksilla kuitenkin päätetään se, kuinka paljon aloituspaikkoja millekin alalle on.

Yrittämistä ja yrityksiä ei synny ilman liikeideoita ja tulevassa maailmassa liikeideat syntyvät ajanmukaisesta osaamisesta (lue: koulutuksen kautta), eivät historian menetettyjen alojen nostalgiasta.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

No joo, tuo oli yhtälailla tyhmä heitto minulta, kuin se että työttömät menisi töihin jos ei saisi rahaa (toimeentulotukea)...

Mutta Tottahan tuo on että rahalla pääsee myös opiskelemaan, otetaan vaikka sellainen ala kuin liikunnanohjaaja/opettaja. Kyllä köyhäkin voi päästä mutta aika varmalla varakkaan perheen poika sinne pääsee jos vastakkain joutuvat. On sillä varakkaalla sen enemmän rahaa opetella kaikenmaailman liikuntalajit.

Itsellänikin olisi haluja opiskella vaikka minne mutta en pysty
1) Ei valita .
2) ei ole rahaa.
3) Ei ole enää nykyään henkistä jaksamista lähteä taistelemaan paperisotaa.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen Vastaus kommenttiin #30

Kyllä, raha helpottaa opiskelemaan pääsyä.
Raha helpottaa valitsemaan työllisyystilanteeltaan riskialttiimman alan.
Raha helpottaa vaihtamaan alaa kesken opintojen.
Raha helpottaa opiskelemista, verrattuna tilanteeseen, jossa opiskelija on pakotettu käymään töissä opintojen ohella elämisen kustannusten vuoksi.

Kummallista tuo raha, kun se helpottaa niin monta asiaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Se on hyvin yleisesti omaa mieltä helpottava tapa, kun perustellaan auttamishaluttomuutta näkemällä asiat toisten vikoina. Silloin luo valheellisen oikeutuksen välinpitämättömyydelleen. Tätä usein näkee.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Totta, usein käytetty retorinen keinohan tuo on.
Tästä tapauksesta tekee erityisen se, että nyt AY-pomo on syyllistämässä työväkeä kouluttautumattomuudesta. Melkoinen sammakko.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Sitä se on.

Pomo ruikuttamisen sijaan keskittäisi energiansa opiskelijoiden tilanteen parantamiseen.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Opiskelupaikat ei kasva puissa ja vielä vähemmän näyttää kasvavan varteenotettavat työpaikat.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Opiskelupaikkoja soisi olevan sen verran, ettei kukaan tipahda tulevaisuudessa työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta pelkästään puuttuvan koulutuksen takia. Pelkällä peruskoulupohjalla ei tee mitään, peruskoulusta saadaan vasta valmiudet alkaa hankkia opiskelemalla ammattitaitoa.

Jokaiselle nuorelle pitää löytyä mahdollisuus jatkaa peruskoulun jälkeen joko ammatilliseen tai sitä yleissivistävämpään opinahjoon, haasteellisimmillaan jopa akateemiseen koulutukseen tähtäävään.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

On ollut jo pitkään niin ettei edes niitä amispaikkoja ole tarpeeksi ja joka vuosi taisi tuhansia jäädä ilman toisen asteen koulutusta ja silti niitä paikkoja vähennetään säästöjen takia. Sairasta.

Itselläni on nyt ammattikorkean haut edessä ja kävi selväksi että punavihersokeuteni vei yli puolet uravaihtoehdoista pois, saan hakea vain sellaisille aloille missä ei kuljeteta konetta tai rakenneta. En saa olla edes sähkömies.
Tästä syystä lähinnä vituttaa kun tullaan sanomaan että "no olisit menny kouluu".

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

On matemaattinen tosiseikka, että kaikki eivät voi pärjätä keskimääräistä paremmin.

Se, että kova tsemppaaminen ja kouluttautuminen ja valmentautuminen voi vaikuttaa siihen, ketkä yksilöt pärjäävät keskimääräistä paremmin, ei muuta sitä, että aina on paljon niitä, jotka pärjäävät keskimääräistä huonommin.

Jos ongelmaa pidetään yhteiskunnallisena eikä henkilökohtaisena, niin silloin ratkaisuna ei ole yksilöiden välisen kilpailun kiristäminen, vaan pelisääntöjen muuttaminen.

Petri Muinonen

Vasemmistolaisille kouluttautumattomuus ja muut epäonnistumiset ovat aina jonkin muun syytä, tai vähintään johtuvat kohtalosta, jonka vuoksi epäonnistuja syntyi sosioekonomisesti tarkastellen väärään perheeseen.

Eikös olisi ihan teikäläistä vasemmistolaista ajattelua se, että tuon epäonnistujan perheen olisi pitänyt käyttää ehkäisyä tai abortoida se lapsi, ettei olisi joutunut syntymään niin epäinhimillisiin olosuhteisiin? Kannatat kai siis Mika ainakin kohdennettua ehkäisyvalistusta köyhälistölle?

Itse näen ihmisarvon ja myös ihmisten oman vastuun elämästään laajemmin, joten tuo vassareiden ainainen nillittäminen ja syyn sälyttäminen muille on vastenmielistä.

Käyttäjän MikaHekkanen kuva
Mika Hekkanen

Hyväksyin tämän kommentin vain ja ainoastaan antaakseni esimerkin sellaisista päättelyn rakenteista, jotka tämän jälkeen eivät tule keskustelussa näkymään.

Suomeksi: ainoa varoitus.

Suosittelen kuitenkin tutustumaan jo blogitekstissäni mainittuun Sirniön väitöstutkimukseen ja siinä käsiteltyyn sosioekonomisen aseman periytymiseen.

Toimituksen poiminnat