*

MikaHekkanen Aiheen vieressä on aina tilaa

Saat palkkioksi näkyvyyttä

Taide- ja kulttuurialoille on pesiytynyt uusi tapa ”palkata” luovan työn tekijöitä. ”Meillä on nyt budjetin kanssa hyvin tiukkaa, joten palkkaa emme voi maksaa, mutta saathan sinä tästä paljon hyvää näkyvyyttä.”

Palkatonta työtä ajetaan toki monille muillekin aloille palkattomien työkokeilujen, lain vastaisen kuntouttavan työtoiminnan ja uusien innovatiivisten keksintöjen kuten työsuhteen koeajan muuttamisella palkattomaksi työnäytteeksi, avulla. Taide- ja kulttuurialoilla palkattomuus on kuitenkin ollut pitkään arkea. Työ on muutenkin pirstaloitunut täysin, on melkoista haihattelua kuvitella löytävänsä täysipäiväinen ja vakituinen työpaikka luovilla aloilla. Pirstaloituminen, siis se, että palkka on jossain maailmalla pieninä palasina, johtaa freelance-tyyppiseen pakkoyrittäjyyteen joten hei-hei sosiaaliturvallekin, jos haluaa tehdä vähäisiä töitä jossain välissä.

Kuulen jo kuoron huutavan: ”Onko sitten pakko tehdä jotain sellaista, millä ei tule toimeen? Eivätkö taide- ja kulttuurialat voisi toimia markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan, siis siten että vain riittävän hyvin tuottavat kulttuurituotteet olisivat kannattavia tehdä?” Ei homma vaikuta aivan tuolla tavoin toimivan. Jos taiteen tekijät toimisivat itsenäisesti ja tekisivät oman kysyntänsä, voisi tällaista ajatella. Nyt kuitenkin markkinat toimivat toisin: uusimpana esimerkkinä Suomi 100 -tapahtuman kulttuurigaala, johon houkutellaan artisteja mukaan pro bono -periaatteella, siis mukana olemisen riemusta, kulttuurin tukemisesta ja ilmaisesta näkyvyydestä vatsansa täyttäen.

Suomi 100 on varmasti tärkeä asia kansalliselle yhtenäiskulttuurille. Kuinka kauan suomalainen kulttuuri on voimissaan, jos työt tehdään talkooperiaatteella? Kenellä on varaa kouluttautua taide- ja kulttuurialoille, jos työstä ei enää saa palkkaa?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Minä kyllä nautin freelancer-työstä, mutta on kyllä totta, että ilmaisen työn kinuajat ovat varsin suuri osa. Tosin sanoisin, että nuorten yritysten kohdalla ollaan ymmärretty työn arvo ja se, että maine ja työn laatu on parempi, jos jokaisesta hilusta ei tarvitse painimatsia ottaa.

Teenkin ulkomaille aika paljon töitä. Perinteinen suomalainen yritys ei halua sijoittaa markkinointiin. Sehän ei ole mikään uusi fakta. Uskaltaisin sanoa, että osasyynä on, että 90-luvulle asti saimme myydä Neuvostoliittoon kaikenlaista materiaalia, jonka kohdalla markkinointia, myyntipuhetta tai tuotteen ulkonäköä ei tarvinnut paljoa hioa. Sen kun teki laadukkaan tuotteen ja myyntipuhetta harjoitti teknisen puolen suunnitellut insinööri. Nyt harjoitellaan sitä, mikä maailmalla ymmärrettiin sata vuotta sitten.

Länsimaissa kokonaisuus on päinvastainen. Pitäisi myydä konsepti ennen insinöörityötä, minkä sisäistäminen on vielä käynnissä. Ollaan päästy siihen pisteeseen, että markkinointia ajatellaan ja sitä halutaan - mutta ilmaiseksi.

Ilmaisuus-kohdassa voisi mennä itseensä. Kuinka hyvän markkinointikampanjan voi saada ilmaiseksi? Tässä voi verrata itseään. Kuinka hyvän suunnittelutyön tekisi ilmaiseksi? Sama tietenkin koskee viihdettä. Viihdettä käytetään enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti sitäkin - ja tapahtumien sisältöä - halutaan ilmaiseksi enemmän kuin koskaan.

Toimituksen poiminnat