Faktojen jälkeinen maailma
Olemme kovaa vauhtia menossa kohti faktojen jälkeistä maailmaa myös Suomessa, jossa koulutus ja tiede ovat perinteisesti olleet yhteiskunnan vahvuuksia. Päätöksiä tehdään ideologisesti, joka on toki hyvin luonnollista usean mahdollisen vaihtoehdon maailmassa, mutta samalla vahva tieto tarkoituksellisesti sivuuttaen ja tiedettä ”kaiken maailman dosentit” -heitoilla sivuun sysäten.
Ei näin.
Kaikki tiede ei tuota yhtä ja ainoaa positivistista totuutta, on olemassa myös toisenlaisia tieteenfilosofioita. Ihmis- ja yhteiskuntatieteet tarjoavat useita mahdollisia tulkintoja ympäröivästä maailmasta. Siksi päätöksenteossa pitäisi pystyä huomioimaan erilaiset tulkinnat nykyajasta, historiasta ja tulevaisuudesta eikä tuijottaa pelkästään omaan kapean ideologiseen näkemykseen ja ratkaisuvaihtoehtoon. On tutustuttava eri mahdollisuuksiin ja pystyttävä valitsemaan niistä paras.
Tällä päästään irti post-faktuaalisesta, puhtaan ideologisesta ja populistisesta politiikasta.
Tämä on luultavasti ensimmäinen hallitus pitkään aikaan joka on ylipäätään huomioinut taloustieteellistä tutkimusta lainkaan. Koskien esimerkiksi työttömyysturvan vaikutusta työllistymiseen ja kaupan sääntelyn vaikutusta talouteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten toki tiedämme, taloustiede ei ole positivistinen ”yhden totuuden” tiede, vaan se tarjoaa useita eri tulkintoja tapahtumille sekä useita ratkaisumalleja tavoitteisiin pyrkimiselle – jopa nobelistien tasolla. Ja se pakollinen viite: Stiglitz.
Tietyn tieteellisen mallin valitseminen ideologisella shopping list -tavalla ei vielä oikein vakuuta päätöksenteossa. Aina on mahdollista löytää tutkimus, joka tukee omaa mielikuvaa.
Tämä hallituksemme on tehnyt historiallisen suuria leikkauksia koulutukseen, niin opiskelijoihin kuin oppilaitoksiin liittyviä. Kärkevimmät ovat puhuneet jopa koulutus- ja sivistysvihamielisestä hallituksesta.
Pahin esimerkki post-faktualismista löytyy kuitenkin USA:sta, jossa kristilliskonservatiivisesta Betsy DeVosista tulee opetusministeri ja jossa uuden presidentin ensimmäisiä toimia oli pyyhkiä ilmastonmuutokseen liittyvät seikat pois Valkoisen Talon tiedotuksesta. Esimerkkejä tästä löytyisi toki lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutusleikkauksista lienemme samaa mieltä. Kuten ovat liki kaikki taloustieteilijät ja alan asiantuntijajärjestöt jotka ovat asiaan ottaneet kantaa.
Eivät ne nyt kuitenkaan mitään ihan poikkeuksellisia ole. 90-luvun lamassa leikattiin suhteessa tuplasti koulutuksesta. Ja silloin leikkaamassa olivat myös vihreät, vasurit ja demarit.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, 1990-luvulla ensin leikattiin korkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksesta. Vuosikymmenen loppupuolella kuitenkin tilanne taas vahvistui – toivottavasti samaan päästään tulevina vuosina!
Suurin ero on kuitenkin opiskeluitten rahoituksessa. 1992 siirryttiin lainapainotteisesta opiskelusta enemmän opintorahan suuntaan, nyt ollaan otettu iso askel takaisin kohti opintolainoja. Kun 1990-luvulla akateeminen koulutus vielä jotakuinkin takasi työpaikan ainakin teknistaloudellisilla aloilla, ovat työmarkkinat nyt paljon epävarmemmat ja opintolainan ottaminen on paljon 1990-luvun lainoja suurempi henkilökohtainen riski.
Sivuhuomio: omat opintoni osuvat aika hyvin yksiin näitten vuosien kanssa, olen ollut yliopisto-opiskelija vuodet 1987-1997 ja uudestaan vuodesta 2013 eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti